Kukkia ja kutsumattomia vieraita

Hellettä piisaa, hieman liiankin kanssa. Pihan vanhemmat kasvit näyttävät kyllä pärjäävän, mutta viime vuonna ja varsinkin tänä kesänä istutettuja on joutunut kastelemaan harva se päivä. Talo alkoi pikkuhiljaa olla niin läpikotaisin lämmennyt, että sisälläkin oli tukalaa, eivätkä edes yöksi avatut ikkunat viilentäneet kunnolla. Pari viimeistä iltaa ovat onneksi olleet jo hieman viileämpiä ja aukinainen kuistin ovi viilentää mukavasti; hyttyssavuja siellä tosin kuluu melkoista tahtia, jotta ihan kaikki inisijät eivät sentään löydä sisälle.

Muitakin kutsumattomia vieraita olemme joutuneet häätämään. Ampiaiset olivat asettuneet taloksi ulko-oven yläpuolelle yläpohjaan, ja kun ulkoeteisessä alkoi kuulua jatkuva tasainen surina, päätimme että ötökät saavat luvan lähteä. Hirvitti hieman ajatus, että otukset olisivat löytäneet yhtäkkiä tiensä sisälle ja olisivat vaikka joskun poissa ollessamme käyneet koirien kimppuun. Pesä oli hieman hankalassa paikassa, ylhäällä pienen ryömintäluukun takana, joten päätimme kutsua ammattimiehen hätiin ja tuholaistorjuja kävi sitten tiistaina hävittämässä pesän. Hieman amppareiden puolesta harmitti, mutta nyt on taas rauha maassa. Ja ehkäpä otukset tajuavat siirtyä pesimään hieman rauhallisempaan paikkaan, vaikka navetan ylisille.

Pihalla ei ole ihan hirveästi jaksanut puuhailla näin kuumalla, mutta jokin aika sitten tuli sentään tehtyä etupihalle aurinkoiselle paikalle pieni pionipenkki, jossa asustavat kaksi 'Karl Rosenfeldt'iä, 'Bowl of Beauty' ja 'Coral Charm'. Pioneiden lisäksi penkkiin päätyi muutama ylimääräinen mansikan rönsytaimi, jotka olivat sinnitelleet unohdettuina kuukauden pahvilaatikossa takapihalla. Saavat nyt toistaiseksi kasvaa pioneiden juurella peitekasveina.

'Bowl of Beauty' on nimensä veroinen:

Helle on saanut vanhaan rautapataan istutetut, alkukesästä hieman rähjäisiksi muuttuneet kannat virkeään kasvuun ja niiden juurelle kylvetyt Kalifornian tuliunikot kukkivat parhaillaan pieninä aurinkoina. Kannat toivottavasti innostuvat kukkimaan myöhemmin kesällä.

Sumua ja seittejä

Kesänuhan tukkima nenä herätti minut tänä aamuna kuudelta ja päätin mennä koirien kanssa pihalle. Ulkona oli ihanan viileä, sumuinen aamu ja hämähäkit olivat olleet kiireisiä.

Kuistilla roikkuva siniviuhka-amppeli näytti niin hauskalta sumuista peltomaisemaa vasten, että kuva siitäkin oli napattava.

Nopeasti sumu sitten kuitenkin hälveni auringon noustessa hieman korkeammalle.

Kaunotar

Maitohorsma on kovin kaunis kasvi. Jos se olisi harvinainen tai vaikeasti kasvatettava, olisi sillä varmaan kunniapaikka monen puutarhaharrastajan pihalla. Nämä kasvavat meidän kuistin edustalla, joka on jossain vaiheessa laitettava kuntoon; täytyy siirtää nuo turvallisemmalle paikalle, tehdä kenties luonnonperennapenkki.